Joko se on takana?

Vuoden uurastus ja raaka rehkiminen on takana, kuvia läjittäin, niin huoja kuin hyviä, mutta valikoituina paloina haluaisin esittää jotain yksittäisiä joka kuukaudelta ja kirjoittaa niistä hieman enemmän, niiden tekemisen prosessista, taitojen kehittymisestä ja yleisestä oivalluksesta jota pieninä hetkinä tapahtuu..

Lähtisin siis liikkeelle tästä..

 

.. teos jolla varsinaisesti alotin blogin pitämisen, ensimmäinen teos jonka laitoin blogiin, muut ensimmäiseen päivitykseen tulleet kuvat oli varsinaisesti vain joko vanhoja tai myöhemmin päivällä inspiraatiopuuskissa piirrettyjä kuvia, mutta kaikki alkoi tästä kuvasta.

Keskustelunaiheesta inspiroituneena piirsin henkilön joka harrastaa keilausta, aikanaan se oli ihan yhtä mullistavan näköinen kuin se on nyt, eli ei silloinkana ollut järin ihmeellinen, mutta kylliksi hyvä että voi aloittaa päivittäisen kuvaprojektin ja hyvä niin, kyllä tästäkin toiminnasta on ollut hyötyä, koska varsinaisesti parinkymmenen minuutin pirtäminen päivässä ei ole mistään pois vaan on lisää jokapäiväiseen hyötyyn.

Suosittelenkin siis teille kaikille että jättäkää 10 min päivässä pois television katsomisesta, tai tietokoneen vahtimisesta (facebookkailusta, youtubeilusta tai jostain muusta äärettömän tarpeettomasta toiminnasta) pois ja käyttäkää se johonkin viisaaseen, käykää ulkona kävelemässä, ihailkaa taivasta, tehkää lihaskuntoharjotteita, piirtäkää, maalatkaa, ajatelkaa hiljaa mielessänne viikolla tapahtuneita asioita tai tehkää jotain mikä poikkeaa normaalista rutiinista ja joka voi parhaassa tapauksessa kehittää jotain kykyänne pitkällä tähtäimellä, pieni hetki ei ole kuitenkaan pois mistään, mutta voi olla paljon lisää johonkin.

Nyt mentäisiin seuraavaan teokseen jonka näen ensimmäiseltä kuukaudelta itselle tärkeäksi, tai jotenkin onnistuneeksi kuvaksi, siskoliskosisilisko, abstrakti teos hieman dalipäissään..

 Tässä kuvassa yhdistelen loistavasti asioita joita näen ympärillä ja joita ajattelin tekohetkellä. Päivää askarruttaneet aiheet ja asiat näkyvät selvästi kuvasta, tuulivoimalat selvästi ollu puheissa ja pehmeä sisiliskomainen esine luultavasti ollut jossain katse etäisyydellä, mistä on voinut ottaa mallia, mutta kokonaisuudessaan olin erittäin tyytyväinen teokseen ja haluaisinkin että vastaavanlaisia kuvia olisi joka päivä.

Näihin aikoihin tein myös enemmän piirroksia tietokoneella niin että ne näyttivät lyijykynäkuvilta, mutta myöhemmin vaihdoin enemmän photarin käyttöön joka taas luo erilaista jälkeä, kuten tulette huomaamaan.

 Hyppäisin taas seuraavan kuukauden onnistuneimpaan teokseen ja teokseen joka muuten astuu esille kuukauden tyylistä ja tavallisesta päivityslinjasta.

Tässä on mielestäni parhaita lyijykynällä piirrettyjä sivunkuvia "piirrustusvihko" kuvista itselle mieluisimpia.

Pidän erityisesti päästä jonka mittasuhteet ja mielenkiintoinen ulkomuoto jotenkin miellyttää ja yrityksestä tehdä hieman realistisempaa jälkeä "legoukkelin" ja lampun kanssa, vahvoista varjoista olen selvästi myöhemmin siirtynyt enemmän liukua sisältäviin astetta realistisempiin varjoihin, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Tästä ei sen enempää koska on paljon työtä edessä ja kirjoitettavaa jo jonkin verran takana.

Tämän teoksen otin mukaan siksi että se kuvasi vajaa vuosi sitten aika tehokkaasti jokapäiväistä elämääni ja blogin sisältönä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tässä on teoriassa viisi kuvaa, eli se kertoo yli viisituhatta sanaa ja jos sitä joka päivä katselee se kertoo koko elämäntarinan.

Näin siviilielämää raottaen on pakko kyllä paljastaa että luokkahuoneopiskelu on jäänyt hieman vähemmälle, mutta sitäkin tapahtuu vielä, joten ei ole mitään syytä mennä muuttamaan vanhaa hyvää mallia.

.. pitää vielä mainita että ninja warrior ohjelmaa ei kyllä taida tulla enään telkkarista, mutta katselen kyllä japanin viikinki ohjelmaa silloin tällöin. (joka on sisällöltää ihan vastaava, mutta silti hieman eri)

.. (ei yhtä mielenkiintoinen tosin.)

Sitten mennään taas kuukausi eteenpäin ja ottaisin seuraavasta kuukaudesta vain yhden teoksen ihan omaa aikaa ja lukijoiden päitä säästääkseni.

Oli vaikea valinta tämän kuukauden kuvaksi, mietin että otanko kuukauden aikana paljon selvästi puhuttaneen arkkitehtuurisen piirrustusaiheen, käsiaiheen josta haluan mainita joitain sanoja tai photoshop putkea jo silloin pioneerin lailla kutkuttaneen puristinkuvan jonka vasta nyt tajusin muistuttavan paljon nykyisiä kuvia joita paljon päivän, mutta vastaus tuli kuitenkin tähän käsikuvaan, on se niin hieno mielestäni ja haluan sanoa aihepiiristä sen että olen käyttänyt sitä laajasti monessa kuvassa, monien kuukausien aikana ja siitä saa mielestäni mukavia kuvia.

Elävän mallin löytäminen on myös äärimmäisen helppoa, mutta käsien merkitys tulee ehkä myös eteen jokapäiväisessä työssä jossa tulee käytettyä paljon käsiä ja vapaa-ajassa jossa taidetta tehdään käsillä, eikä kuten jotkut järjestöt "taidetta ilman käsiä" (oma vesioni on "taidetta ilman ajatusta").

En siis tosiaan tiedä onko käsiaiheissa jotain (varoitus: keittiöpsykologiaa tiedossa) alitajuntaisesti mielenkiintoista, vai onko puhdasta sattumaa että niitä tulee piirrettyä useammin kuin ehkä joitain muita aiheita. Mene ja tiedä.

Mennään joulukuulle ja haluaisin esitellä seuraavaa..

Ottaisin esille ehkä ensimmäisiä "onnistuneempia" teoksia joita olen tehnyt tyylillä jota nyt olen hyödyntänyt aktiivisisesti vähän väliä, en tiedä tästä sen enempää, mutta tälläistäkin sitä on tullut tehtyä.

Eihän kaikkea ole pakko kommentoida niin ahkerasit, vai onko?

Vaihtuu vuosi ja tulee tammikuu.

Tässä se on, tammikuulta löytyy monta mielenkiintoista lyijykynätyötä, mutta tähän on hyvä kärjistää kuukauden tuotanto.

Muistan nähneeni jopa tunteja tämänkin teoksen nysväämiseen ja lopulta keskittyminen muuttui niin tuskaiseksi ja hiostavaksi että ei pystynyt enään jatkamaan, mutta on kyllä pakko sanoa että kyllä se kannattaa ja kehitystä on tämäkin teos saanut aikaan ja mielestäni on ihan asiallinen piirros, lisää näitä kiitos!

Ottaisin vielä tälle kuukaudelle öljyvärikuvapäivityksen jossa esittelin ensimmäisiä tekemiäni öljyvärejä, niillä on kyllä mielenkiintoinen työskennellä ja saa omaa tyylikästä jälkeään, ajattelin kyllä jatkossakin panostaa "korkeampaan taiteeseen" jos sitä voi niin kutsua, kauneushan on aina katsojan silmissä, mutta mielenkiintoisesti lyijykynällä ja vielä vähemmän tietokoneella piirrettyä taidetta pidetään oikeana taiteena ja öljyväreillä tehtyä taas pidetään korkeammassa arvossa ja "todelisena taiteena".

Jokainenhan saa itse päättää mitä pitää omalta osalta taiteena, mutta henkilökohtaisesti myös usein sorrun kyseiseen ajatteluun ja pidän mainoskuvia ja taide illustrointeja usein vähemmän taiteellisina, vaikka niitäkin pitäisi arvostaa siinä missä maalaustaidettakin.

En nyt ota sitten kantaa videoinstallaatioihin, tilataiteeseen tai muuhun, ihan vain siitäkin syystä että en tiedä siitä sitäkään vähää mitä tavallisesta kuvataiteesta, eikä rehellisesti sanottuna pahemmin kiinnostakkaan kyseiset taidemuodot, tuppaa olemaan aika skeidaa ja tekotaidetta omissa silmissä. Ampukaa jos olen väärässä.

Kuukausi vaihtuu ja vuosi alkaa kulua, blogi rullaa säännöllisesti ja olen myös näihin aikoihin saanut päivitettyä kuvia loistavasti, mutta niinhän sitä on koko vuosi ollut.

Helmikuulta en muuta teosta haluakkaan esitellä kuin tämän, mutta helmikuu oli myös kuukausi jolloin tein paljon lyijykynä töitä, jotka eivät välttämättä netissä näytä ihmeellisemmiltä, mutta jotka ovat sitäkin tärkeämpiä yleisen kehityksen kannalta.

Jotenkin sain kirahviin tungettua kaiken näyttämisen haluni ja taidollisen inspiraationi, tein siis sen hetkistä tasoa kuvastavan teoksen joka on mielestäni vieläkin miellyttävän näköinen.

Elämäänsä tyytyväinen kirahvi, voi kun kaikki ihmisetkin voisivat olla yhtä tyytyväisiä elämäänsä ja maailmaan kuin tuo kirahvi.. näin lipsumatta sen pahemmin hippiajatteluun.

Lunta tulee ja kaikilla on mukavaa, eikö se näin ole.. maaliskuun kuviin siis!

Maaliskuulta ottaisin ehkä työn joka ei vältämättä ole paras taidollinen tai mielenkiintoisin näyttö muutenkaan, mutta kuvaa hyvin aikaa jolloin jaksoin keskittyä nimenomaan arkkitehtuuriseen piirtämiseen ja siihen että piirretään elottomia muotoja joka on ollut hyvin opettavaa monessa mielessä ja hyvin haastavaa myös.

Pitää jossain vaiheessa palata kyseisiin aihealueisiin, jos vaikka ensin saisi nykyistä ihmisaihetta käsiteltyä enemmän, muutamilla töillä tutkittua ihmisen kasvoja ja liikehdintää.

Kuukausi vaihtuu ja haluaisin ottaa seuraavan merkittävän tekniikkamuutoksen esille

 

Edessä on siis kuvakopioiminen, eli otan kuviin mallia enemmän ja enemmän valmiista valokuvista ja aiheista, mikä on loistavaa harjoitusta ja kaikesta huijaamiselta kuullostavaltakin osaltaan huolimatta hyvin opettavaa toimintaa ja voin lämpimästi suositella kaikille piirtäjille ja ehkä valokuvaajillekkin.

Teoksessa huomasin tehneeni (ilmeisesti) valkoiselle pohjalle mustaa, mutta halusin luoda lisää syvyyttä ja elävyyttä kuvaan joten terästin sitä keltaisella, joka toimii yllättävänkin hyvin piirroksessa, pidän tätäkin työtä ehdottomasti aikansa valikoituna teoksena.

Toukokuu tulee ja ottaisin sieltä yhden työn jonka taustasta haluan kirjoittaa hieman.

 

On siis lasinen pää jossa on vettä joka vuotaa nenästä, tein tämänkin työn sillä asenteella, että kunhan saadaan kuva pois alta, mutta yllätyin positiviiseen vastaanottoon täysin koska kyseessä on mielestäni yksi keskinkertaisimmista tai huonoimmista töistä joita olen tehnyt, mutta niin sitä vaan huomaa olevansa väärässä ja että teoksen menestys ei ole täysin sidoksissa siihen mitä itse luulee ja mitä itse on mieltä asiasta, miten itselle on asiat päässä loksahtanut.

Parasta olisi toivoa keksivänsä populääöörisen aiheen jota ihmiset pitävät hienona, mutta siitä taide on vaikeaa että ei sitä voi tietää mikä on hienoa ja mikä tahansa voi olla taidetta, mutta mikä tahansa ei voi olla vaikka sitä kuinka yrittäisi.

Taidenäyttelyissäkin näkee sellaista roskaa jota jos saisin lahjaksi kiittäisin vienosti ja laittaisin nurkkaan pölyttymään tai jätelavalle, mutta kuten on monesti tullut lainattua ja todettua "kauneus on katsojan silmässä". Pidän siis itse joistakin töistä enemmän kuin muut ja tästä päivityksestähän voi helposti katsoa ketkä on samoilla linjoilla kanssani ja ketkä eivät, mutta sehän ei välttämättä ole tärkeää vaan tärkeää on se että jokainen rohkenee sanoa mitä mieltä on asiasta ja siksi pyydänkin että kommentoitte vapaasti mielipiteitä ja ehdotuksia, kehuja, risuja ja ruusuja. Koska ainoastaan palautteen kautta pystyy ihminen kehittymään.

Taas vaihdetaan kuukautta ja uutta työtä linjalle

Nyt otetaan tuoreen linjan kuvia, tälläisiä sitä on tullut paljon tehtyä viimeaikoina ja tyyliä kehitetty, ei välttämättä mielestäni parhaita töitä, vaan pidän paljon lyijykynätöistäni jotka eivät välttämättä ole yleisön mieleen, mutta pidän kyllä paljon tietokoneellakin tehdä erilaista jälkeä, mutta ei tästä sen enempää, tarvitsen kohtapuoliin lepoa joten koitan saada loputkin kirjoitettua.

Heinäkuu!

Tätä pidän vain yksinkertaisesti tyylikkäänä työnä, ei tästä sen enempää kommenttiraitaa.

Puhtaasit fiiliksellä piirretty jostain mallista, en tietenkään koskaan kopioi yksi yhteen, mutta kyllä ne ovat helpottaneet työtä suunnattomasti ja auttaa piirtämään oikein.

Mennään elokuuhun ja valitaan lähiajoilta yksi teos jota pidin onnistuneena työvoittona..

Ankkalampi työ isolla pensselillä.

Kuten aikaisemmin mainitsin, tietokoneella piirrettyä taidetta arvostetaan vähemmän, mutta yhtäläiseen tämä on piirretty kuin öljytyöt, ainut ero että tekniikka on hieman toinen ja työmenetelmä snadisti vähemmän työläs.

Menisin vielä tähän kuukauteen ja ottaisin esille mielenterveyspotilas-skitsofrenikko-maanikko Roopen piirroksen..

Ei taida kummitäti omistaa oikeaa kukkahattua?

Kallosta nyt voi lukea muutamaa päivitystä alempaa joten jätän sen sinne ja myöhemmille keskusteluille, koska nyt (5.9.2010) alkaa kello olemaan jo riittävästi että pitää saada nukuttua että jaksaa nousta puoli kuudelta ylös aamulla ja lompsia tekemään kahisevaa opiskeluista.

Tähän väliin kiittään ja kuittaan ja jatkan huomenna vuoden saavutus! päivityksen kirjoittamista ja teosten jakamista, nyt hyvää yötä ja nauttikaa eilen (toissapäivänä huomenna) kirjoittamiani tekstejä ja uusien julkaisemattomien kuvien kirjoa.

Pilkkijätaulu kakkosen tai ykkösen tai vitosen (huomaatte jatkuvan arvuuttelun myöhemminkin) tai minkä lie päälle tehty teos, kokeilin uusilla maaleilla (kuva alhaalla) maalata ihan still life atljeen nurkasta, kuvassa siis puinen senkki, käsipainot ja joitain tauluja nurkassa, hieman vapaammin haettu jälkeä kankaalle, ehkäpä liiankin kokeilumielessä sotkettu kangasta, mutta hyvä tuntuma maaleihin on erittäin tärkeää ja taidettakaan ei voi aina ajatella mekaanisena suorituksena, jos tätä tekemistä nyt taiteeksi voi kutsua.

Pidän kyllä henkilökohtaisesti teoksen väreistä ja hengestä jota se huokuu, mukavan semmonen pehmeä ja kotoisa tunnelma, lämpimät värit ja huoleton viiva, ei ole yhtään niin kylmä ja eloton mitä jotkut piirrokset saattaa olla ja mitä joillain vastaavillakin tyyleillä on saatu aikaan.

Suosittelen kyllä henkilökohtaisesti kaikkia kokeilemaan erilaista tekotapaa, välillä nopeasti tunnelmoida värien kanssa ja välillä hitaasti nysvätä yksityiskohtaa, eihän sitä voi oppia jos ei kokeile mikä sopii itselle parhaiten, eikä sittenkään pidä jättää vaihtelua täysin sivuun vaan pyrkiä kehittymään jatkuvasti.

Tietysti joku voi olla sitäkin mieltä että "mitä se nyt siinä pätee, vaikkei mistään mitään tiedä", mutta mielipiteet on aina henkilössä itsessään ja näen että monessa tekemisessä on paljon enemmänkin kuin pelkkää iänikuista teknistä suorittamista ja kaikkea voi suorittaa monella tavalla.

Kanttarellimaalaus joka on pitänyt laittaa jo pitkän aikaa blogiin, mutta olen saanut kuvattua vain kännykkään ja siitä ei tietysti saa tietokoneelle mitään ilman asiaankuuluvaa johdoitusta.

Kanttarelli on sienikirjan (kaiketi) sivuilta kaapattu ja tausta on ihan omasta päästä ja sen kyllä huomaa epärealistisuudessa.. taas pitäisi olla selkeä visio mitä on tekemässä ja törkeästi varastaa ja yhdistellä valmiita elementtejä ja katsoa kuvia oikeasta metsämaastosta, vaikka eihän tässä realismia haetakkaan, saati koiteta saada täydellistä jälkeä vähällä harjoituksella ja työmäärällä, mutta tulevaisuutta ajatellen pitää kehittää työtekniikoita niin että tietää enemmän mitä on tekemässä jo ennen teoksen aloitusta, vaikka epäamatöörimäistähän se semmoinenkin on. 

Myöhemmin näkee mihin tyylisuunta ja tekotavat kehittyy, antaa asioiden rullata omalla painolla ja välillä vaan antaa niille lisää vauhtia pienellä töitäisyllä, ei syytä kiirehtiä asioita, 60 vuotta vielä aikaa harjotella.

Pilkkijät taulu kolme, neljä tai viisi, en ole varma, enkä ole varma onko maalaus esiintynyt jo blogissani, mutta kaikesta huolimatta se litramäärä maalia mitä tähän on mennyt on sanoinkuvaamaton ja sen kyllä huomaa maalauksesta itsestään.

Kaikesta epäamatöörimäisyydestään huolimatta taulu on ollut kyllä hyvää opetusta siitä että maisemamaalaukset ei vaan toimi jos ei ole valmista kuvaa aiheesta tai ole paikan päällä katsomassa TAI tiedä mitä tekee..

..mutta saan kyllä lopullisen pilkkijät taulun joskus maalattua ja siitä tulee hienoin tekemäni taulu ikinä, odotan vain oikeata inspiraatiota ja loistavaa sommitelmaideaa, taidan vielä vähän katsoa talviaiheisia piirroksia ja opetella huolella oikeat tekniikat joilla maisemia maalataan, tähän mennessä on ollut niin pahaa hakuammuntaa että oksat pois, mutta luulen että jos otan oppia (varastan) mestareilta niin saan jotain tehtyä ja saan siitä tehtyä omaa asiallista maalausta josta voi sitten hyvin mielin saada teoksen jota kehtaa esitellä edes hetkellisesti lähipiirissä.

Päärynäteos, taitaa olla viimeisin öljytyö jota olen tehnyt ja mielestäni ihan hyvä sinänsä, tässäkin on ajateltu ympäristöekologiaa ja käytetty valmista maalausta pohjana, taustalla siis pilkkijät viisi tai pilkkijät versio neljän kuvitukset johon on vedetty päälle teos "mustakissa mustassa säkissä" johon tein tyylikkään vahtivan silmän päälle jonka roikotin sisustuselementtinä veljen seinälle muistuttamaan siitä että pikkuveli valvoo.

Työssä huomaa myös selkeästi eri öljyvärien laatuerot, haaleammat ja halvemmat maalit pohjalla ja esimerkiksi hyvin elovoimainen vihreä päällä saavat teokseen omaa syvyyttään, myös monen kerroksen maalaukset luovat miellyttävää pintatekstuuria maalaukselle.

Tein tässä tovi sitten piirtoharjoitteena tälläisenkin jota en ole päivittänyt päivien kuluessa, vaan olen antanut sen olla taide atljeen hyllyllä lojumassa, odottamassa parempaa päivää jolloin valokuvauskone on matkassa mukana, mutta minkäs tuolle voit, ennemmin tai myöhemmin, tällä kertaa vähän myöhemmin se sitten tuli julkaistuksi tämäkin.

Tehty mielenkiintoisella idealla luoda selkeitä kolmiulotteisia pintoja joille antaa tasaisia varjoja, toimii mielestäni yllättävän hyvin, mutta vaatii omaa tiettyä mekaanista ponnistelua joka ei aina tue omaa kuvataiteellista kiirehdintää ja viivaviidakon yhdistelmää, mutta tällä kertaa kyllä tosiaan näin vaivaa luoda jotain hieman tavallista huolellisemmin ja paneutua tiettyyn asiaan, kuvassa oli aikaisemmin seisova hahmokin joka osoittautui ihan liian haasteelliseksi toteuttaa oikeassa perspektiivissä, kaavailin myös valonhäivähdystä joka olisi paistanut kattoon tulleen reijän läpi askeltasolle kelmeästi väreillen raadon pinnassa, mutta taas sitä huomaa että mielikuvitus pystyy aina keksimään enemmän kuin kädet piirtämään.

Tuli aika juhlallisen kokoisena tämäkin, mutta siitä näkee suoraan millä sitä on tullut maalattua, käytiin ostamassa lisää maaleja pari viikkoa takaperin (noin) ja pakko sanoa että kyllä niissä on eroa, mitä noita kolmea neljää eri laatua on tullut kokeiltua, suosittelen ehdottomasti öljyväritöiden kohdalla panostamaan laatuun eikä niinkään halpoihin maaleihin joita käyttäisi sitten mielivaltaisesti tuhlaten, vaikka voihan sekin olla hyvä tapa opetella. Ei ne halvatkaan ole niin halpoja, että niitäkään pois heittäisi. Suosittelen siis puhtaasti ostamaan hyviä maaleja ja hyviä pensseleitä, maalauspohjista en tiedä, mutta jos on rahaa ja tai aikaa väsätä niin luulen että niitäkin kannattaa olla monia eri kokoja, tämän hetkiset maalaukset nyt on pääsääntöisesti ollu samalla kokoluokalla ihan käytännön syistä, koska niitä saa tuosta "lähikaupasta".

Päivän kuvana vedän tämmösen niin pääsen lepäämään.